Seuran historia

Yleistä ystävyysseurastamme:

Joensuun seudun Donelaitis-seura – Liettuan ystävät ry. on perustettu 1991. Seuraan kuuluu nelisenkymmentä jäsentä. Seura pitää tiiviitä yhteyksiä Helsingin Donelaitis-seuraan ja muihinkin Donelaitis-seuroihin sekä Lietuvos-Suomijos Draugija – Liettua – Suomi -seuraan Vilnassa ja muualla Liettuassa.

Suomalais-Liettualaisen ystävyysseurayhteistyön taipaleelta – Neuvostoliiton ajan virallisten delogaatioiden aikaa

Suomi-Neuvostoliitto seuran Joensuun osastossa aloitettiin ottamaan vastaan liettualaisia Suomessa turistimatkalla olevia vieraita kesästä 1984 alkaen ja tämä jatkui kesään 1990 saakka. Kunakin kesänä vieraita oli viidestä kahdeksaan bussillista eli n.40 henkeä kulloinkin kerrallaan. Vierailijat olivat kaikkialta Liettuasta, keski-ikäisiä ja matka Suomeen oli heille palkintomatka. Ihmiskontakteja, mielenkiintoista seuranpitoa ja matkamuistoja liittyi näihin tilaisuuksiin, joita usein saattoi luonnehtia picnic-tyyppisiksi sunnuntai-illanvietoksi. Seuraavan arkipäivän ohjelmassa oli usein vierailu johonkin suurehkoon työpaikkaan, missä liettualaisille esiteltiin työn toteutusta ja osoitettiin vieraanvaraisuutta. Yhteistyökumppaneina olivat näinä vuosina paikalliset tavaratalot, sanomalehdet, kaupan järjestöt, Joensuun kaupunki, Joensuun Yliopisto, paikkakunnan muut oppilaitokset sekä erilaiset kansalaisjärjestöt.

Tästä toiminnasta myönteistä tulosta saaneina SNS:n Joensuun osastossa perustettiin erityinen Liettua osasto v.1988, mikä toimi syksyyn 1990 saakka. Jo mainittujen kesävieraiden lisäksi liettualaiskontakteja muodostui taiteilijavierailujen ja delekaatioiden tiimoilta. Joensuun kaupunki otti huomioon em. toiminnan myönteisesti tukien taloudellisesti sekä antaen jaostolle sijaa Liettuaan matkustavissa ystävyyskaupunkidelegaatioissa. Mukana olleille vahvistui ja avartui käsitys Liettuan historiasta, taiteesta ja kulttuuriolosuhteista, myös perheystävyyttä syntyi osallistujien keskuuteen runsain määrin ja tuolloin syntyneistä kontakteista osa on jatkunut edelleen.

Talvella 1990 oli Neuvosto-Karjala lehdessä pikku-uutinen Liettua-Suomi seuran toiminnan aloittamisesta ja tästä rohkaistuneena maaliskuussa 1990 suoritettiin matka Vilnaan. Toiveikkuus yhteistoiminnasta tulevaisuudessa oli ilmiselvää ja samaisena keväänä toteutuneet Liettua-Suomi seuran edustajien vierailut myötävaikuttivat seurojen väliseen yhteistyöhön.

Syyskesällä 1990 Ystävyysseuratoiminnnasta Liettuaan kiinnostuneet henkilöt kokoontuivat neuvotellen ja valmistellen asioita uuden ystävyysseuran perustamiseksi. Lokakuussa 1991 pidettiin seuran perustava kokous, missä viralliseksi nimeksi päätettiin Joensuun seudun Donelaitis-seura – Liettuan ystävät ry. ja paikalla oli runsaat neljäkymmentä henkilöä. Seuran säännöistä päätoiminnoksi kirjattiin Liettuan kulttuurin edistäminen ja tunnetuksi tekeminen seuran toiminta-alueella. Myöhemmin em. seura on myös ilmoitettu yhdistysrekisteriin. Seuran jäsenmäärä on noin kolmisenkymmentä henkilöä.

Seuran toiminnasta tulkoon mainituksi “lääkäriapua Liettuaan” keräys, mikä toteutettiin kevään 1991 kuluessa seuran jäsenten yhteisvoimin ja syysvierailun 1991 aikana todettiin konkreettisesti avun perillemeno. Toimintakausien aktiviteetteihin on kuulunut mm. Jorma Vartiaisen laatima Liettuan kielen oppikirjan valmistuminen, taidenäyttelyt, Liettualaisten taitelijoiden vierailut, konserttien järjestäminen. Olemme myös taloudellisesti tukeneet Liettuassa ilmestyvää “Suomija”-lehteä.

Seuran järjestämät pienimuotoiset turistimatkat Liettuaan ovat myös toteutuneet. Toimintaa on rahoitettu jäsenmaksuilla ja osallistumalla vuosittain järjestettäviin ystävyysseurojen myyjäisiin. Vakinaista toimitilaa ei Donelaitis-seuralla ole. Vapaaehtoisuuteen rakentuvalla kansalaisjärjestötoiminnalla olemme toimineet tähän saakka tuntien tiettyä perusluottamusta seuran jäsenten kesken itse kukin saaden lisää monipuolisia ja avartavia kokemuksia yhteistoiminnastamme.

Liettuan uusi itsenäistyminen – kanssakäymisen normalisoituminen

Liettuan irtauduttua Neuvostoliitosta muuttui myös seuran toiminta vapaamuotoisemmaksi ja seura on kehittänyt uusia toimintamuotoja. Vuonna 2005 toteutui seuran pitkäaikainen haave saada lahjoitettua veistos vastavuoroisesti Vilnan kaupungille. Vilnan lahjoittama Väinämöinen veistos sijaitsee ent. Kuntohovin nyk. Vetreän sisäpihalla.

Väinämöinen Liettualainen kuvanveistäjä Ipolitas Užkurnys veisti patsaan kelohongasta 1995 Joensuussa. Patsas pystytettiin Joensuun Kuntohovin sisäpihalle (nyk. Vetrea).  Hän teki sen sotiemme veteraanien kunniaksi ja Liettuan pääkaupungin Vilnan ystävyyskaupungille Joensuulle. Talvisodan aikaan 13-vuotiaalle Užkurnysille oli syntynyt unelma käydä Suomessa, sankarien maassa. Lokakuussa 1995 tämä unelma toteutui.

Seura ja Joensuun kaupunki järjesti veistoskilpailun Ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun koulutusohjelmien opiskelijoille vuonna 2004. Kilpailun voitti teollisen muotoilun Marjo Riihelä yöllään Karjalan kultakäkönen. Teos luovutettiin Vilnan kaupungille syksyllä 2005.

Vuonna 2009 Vilnan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi seuramme vei Sauna-projektin Vilnaan. D´ART Muotoilun palvelukeskuksessa suunniteltiin moderni saunamallisto Hirsiveisto Laasoselle ja sauna vietiin Vilnan keskustaan ja vilnalaisilla oli mahdollisuus varata aika saunomiseen. Seuran jäsenet vuorottelivat ”saunamajureina”.

Kesällä 2010 oli Joensuun ystävyyskaupunkijuhlavuosi, johon osallistuivat Hoffin ja Vilnan ystävyyskaupunkien edustajat. Seuran vastuulla oli Vilnan vieraiden isännöinti. Vilnasta osallistui kaupungin edustajien ohella eri kulttuurinalojen sekä Liettua-Suomi seuran edustajia.

Vuosittainen eri ystävyysseurojen näkyvin esiintulo on syksyisin pidettävät ystävyysmessut. Messut on perinteisesti pidetty Lyseon lukiolla. Vuonna 2010 järjestelyvastuussa oli vuorostaan Donelaitis-seura ja päätimme uudistaa messujen luonnetta. Järjestimme marraskuussa messut kauppakeskus Iso-Myyssä. Messut onnistuivat erinomaisesti ja seurat saivat runsaasti uusia jäseniä. Samoin toiminalle tärkeä myynti kasvoi. Tulevaisuudessa messujen tapahtumapaikka tulee olemaan Iso-Myy.

Edesmennyt Sanomalehti Karjalaisen entinen päätoimittaja, lehdistöneuvos Pekka Sitari toimi Joensuussa Liettuan kunniakonsulina. Nykyisin kunniakonsulina toimii rehtori Esa Karvinen vastuualueinaan Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Tämä osaltaan antaa Joensuulle erikoisaseman Liettuan suhteissa.

Kesäkuussa 2013 seura teki matkan Vilnaan. Matkalle osallistui 20 henkilöä. Tutustumiskohteina olivat  Vilnan kaupungin lisäksi Trakain linna, Mustan keramiikan tehdas, Suomen suurlähetystö sekä suklaatehdas.

Syyskuussa 2017 seura järjesti jälleen matkan Liettuaan. Osa ryhmästä lensi suoraan Vilnaan ja osa oli mukana Viron, Latvian ja Liettuan kautta kulkeneella Baltian kierroksella. Ryhmät tapasivat Vilnassa, jossa osallistuimme Karjala-seuran ja Vilnan kaupungin järjestään tapaamiseen Vilnan TV-tornissa. Osa ryhmästä vierailu myös Suomen suurlähetystössä.

Syyskuussa 2021 järjestimme Suomen Liettuan suurlähetystön kanssa yhteistyössä Vapauden vuoksi näyttelyn Joensuun pääkirjastossa. Näyttely kertoi ihmisketjusta Vilnan ja Tallinan välillä Baltian maiden itsenäistyessä Neuvostoliitosta. Samaan aikaan järjestettiin Rajaton taide -musiikitapahtuma Joensuussa, jossa esiintyi liettualainen sellisti Augustas Gocentas.

Seuralla on kiinteät suhteen Suomen liettuan suurlähetystöön ja vuosittain toimitamme tuotteita heidän hyväntekijäisyysmyyjäisiin.

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Pekka Pakarinen, Liisa Hallakorpi-Maukonen, Esa Karvinen.

Vuonna 2022 seuran hallituksen muodostavat Mirkku Martikainen, Salli Soininen (seuran sihteeri), Larisa Marttinen, Kai Ahmio, Esa Karvinen, Johanna Turunen ja Raimo Moilanen (seuran puheenjohtaja).